Mikä olisi onnistunut (palautumista tukeva) tapa lähteä lomalle, viettää loma ja palata lomalta?
Jos olemme samaa mieltä Terasa Amabilen kanssa, niin me ihmiset pidämme aikaasaamisesta (Progress Principle). Alun perin Amabile tutki motivaatiota, mutta voisimme soveltaa tätä ajatusta loman aloittamiseen. Ota kynä ja paperia. Tee lista asioista, jotka olet saanut aikaan kevään aikana. Tee oma lista. Miun voisi näyttää seuraavanlaiselta.
Tammikuun alusta tähän lomaan asti olen pitänyt 52 koulutus- ja valmennustilaisuutta. Kesän alussa laskeskelin, että 12 000 osallistujan rajapyykki ylittyi. Olen tarkistanut ja kommentoinut yli 300 oppimistehtävää. Kirjoittanut muutaman blogin ja laittanut Twitter-linnun taas laulamaan. Kollegoiden kanssa olemme ideoineet ja saaneet uusia koulutuksia tarjolle asiakkaille. Ja ainakin yksi niistä on täysin uusi. Väitöskirjan tutkimussuunnitelma valmistui ja sain haettua oikeutta jatko-opintoihin.
Työn merkityksellisyys on motivoivaa aikaansaamisen lisäksi. Keskeinen kysymys on, mikä tekee työstä työn tekemisen arvoisen. Minulle siinä on kaksi asiaa. Ensimmäinen on hyödyksi oleminen. Jos voin asiakkailleni olla hyödyksi, niin koen tekeväni merkityksellistä duunia. Tekemiselläni on tarkoitus, jonka voin havaita toisissa ihmisissä. Sen takia lasken koulutukseen osallistujia. Ja jälleen kerran voin todeta (ja toivoa, niin käyneen), että olen voinut jakaa muille ihmisille hyödyllistä tietoa ja menetelmiä sekä onnistunut auttamaan oivalluksien syntymistä. (Ja se toinen motivaatiotekijä ei ole niin “hieno”, vaan lähinnä rehellinen. Arvostuksen saaminen.) Tämän todettuani voin lähteä hyvillä mielin lomille.
Mitäs loman aikana? Tutkimusnäyttö kertoo, että palautumisen ehtona ovat mm. psykologinen irtautuminen töistä, rentoutuminen ja kokemus asianhallinnasta. Keskeistä siis on, että ajatukset ovat jossain muualla kuin töissä. Tämä onnistuu parhaiten, että tekee keskittymistä vaatimiva asioita. Tähän kannattaa liittää uuden oppiminen ja myönteiset tunteet. Toisin sanoen, tee lomalla asioita vapaasta tahdostasi, tekemisestä nauttien ja uusia asioita oppien ja tekemiseen keskittyen. Toki rannalla löhöäminen on rentouttavaa, mutta tutkimusnäytön mukaan palauttava asian on tekemistä (fyysinen aktiivisuus). Kannattaako työkännykkään vilkuilla lomalla? Tutkimustulokset kertovat, että vapaa-ajan ja työn erottavat henkilöt palautuvat parhaiten. Minun osaltani psykologinen irtautuminen tarkoittaa sitä, että teen innostavia asioita, jotka vievät ajatukset muualle.
Skeittaan. Se on vaikeaa, siinä oppii, vaatii keskittymimistä ja antaa onnistumisen tunteita.
Juoksen poluilla. Jälleen hyvä fiilis ja keskittyminen.
Meditoin. Keskittymistä ja myötätuntoa.
Luen kirjoja. Kaikkea muuta kuin työjuttuja.
Somen vähentäminen. Erityisesti Twitter pois päältä, niin ei lähde työajatukset liikkeelle.
Tekeekö järkeä ajatella loman loppumista ennen kuin loma on edes alkanut? Voisiko työn jatkumisesta tehdä kiinnostavan? Ehdottaisin, että palautat ne kiinnostavat asiat, joita pääset loman jälkeen jatkamaan ja aloittamaan. Mitkä ovat ne työasiat, jotka vetävät puoleesi? Tee jälleen lista (samalla voit laatia alustavan to-do listan, koska nämä ovat niitä innoittavia asioita töissä). Minulla tämä voisi tarkoittaa seuraavaa.
Aducatemissionaires vlogin aloittaminen Paulin kanssa, Future Leadership 2020 jatkaminen, eVUTU verkkokurssin sisällön tuottaminen ja tallentaminen, tilauskoulutuksien sisältöjen rakentaminen sekä ne kaikki kollegat ja koulutukseen osallistujat, joiden kanssa pääsen taas tekemään töitä.
Onnistun, koska asiakkaani ovat niin loistavia – Steve de Shazer
Hyvää kesää!
Arttu
The Role of Work–Nonwork Boundary Management in Work Stress Recovery Kinnunen, Ulla ; Rantanen, Johanna ; De Bloom, Jessica ; Mauno, Saija ; Feldt, Taru ; Korpela, Kalevi Julkaisussa International Journal of Stress Management 2016, Vol.23(2), pp.99-123
Recovery, work engagement, and proactive behavior: A new look at the interface between nonwork and work. Sonnentag, Sabine. Journal of Applied Psychology, Vol 88(3), Jun 2003, 518-528
Pennonen Marjo. 2011. Recovery from Work Stress: Antecedents, Processes and Outcomes. Acta Universitatis Tamperensis; 1668. Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1132. ISBN: 978-951-44-8601-2 ISBN: 978-951-44-8602-9 (pdf)
http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8602-9
Ratkaisukeskeisyys 