Ratkaisukeskeinen bingo

Tässä ratkaisukeskeisyyden muutamia tunnusmerkkejä. Jos näitä asioita bongaat ihmisten toiminnassa, ihmisten tavassa olla vuorovaikutuksessa tai jopa työyhteisöjen toimintatavoissa, niin silloin lähestytään ratkaisukeskeisyyttä. Ota lista mukaasi esimerkiksi seuraavaan kokoukseen ja pelaa bingoa. Se voittaa joka bongaa vähintää 4 ratkaisukeskeisyyden tunnusmerkkiä. Voimavarojen huomaaminen Ratkaisukeskeiselle toimintatavalle on ominaista toisten voimavarojen huomaaminen ja merkille paneminen. Voimavaroja ovat mm. henkilön […]

Read More Ratkaisukeskeinen bingo

Pakkopulla ja innostus motivaation lähteinä

Mikä saa innostumaan ja yrittämään tavoitteen saavuttamista? Mikä saa sinnikkäästi jatkamaan määränpään tavoittelua takaiskuista huolimatta? Valmentajan (tai esimies tai kollega) voi tukea valmennettavan innostusta tavoitteen saavuttamiseksi. Tätä varten valmentajan (tai esimiehen tai kollegan) tulisi tietää muutaman asia motivaatiosta. Keskiaivojen peite ja dopamiini Aloitetaanpa aivoista siitä noin 1,5 kilon painoisesta möykystä korviemme välissä. Motivaatio lienee keskiaivojen […]

Read More Pakkopulla ja innostus motivaation lähteinä

Kirkas tavoite kytkee hermosoluja toisiinsa

Edellisen blogini lopetin valmentajan esittämiin kysymyksiin. Kirjoitin myös “Valmentaja esittää avoimia ja tarkentavia kysymyksiä kuten miten, mitä, kuka ja missä. … Valmentajan esittämistä kysymyksistä ja valmentajan vastauksista syntyy prosessi, jota voidaan kutsua ratkaisujen rakentamiseksi.” Pääsääntöisesti valmennettavalla on jokin tavoite tai ongelma, jota hän tahtoo pohtia yhdessä valmentajan kanssa. Ratkaisukeskeisyyden yksi tunnusmerkki on tavoitteellisuus, tavoitesuuntautuneisuus ja […]

Read More Kirkas tavoite kytkee hermosoluja toisiinsa

Kuuleminen ei ole kuuntelemista

Edellisessä oivalluttamista käsittelevässä blogissani pohdiskelin ei-tietämisen-positiota. Nyt on tarkoitus syventyä uskoon, kuuntelemiseen ja kysymyksiin. Ei-tietämisen-position tarkoituksena on, että valmentaja ei anna valmiita vastauksia. Näin valmennettava voi itse oivaltaa mikä olisi hyödyllistä eteenpäin pääsemiseksi. Oivallus syntyy eri tavalla kuin loogisesti pähkäilty ajatus ratkaisusta. Oivalluksen on väitetty syntyvän eri aivojen osissa kuin loogisesti pähkäillyt ajatukset ratkaisuista. Aivan […]

Read More Kuuleminen ei ole kuuntelemista

Ratkaisupuhetta ja tietämättömyyttä

Edellisessä blogissani kirjoitin oivalluttamisesta, valmennuskeskustelusta ja sen osista ja periaatteista. Tässä blogissa käsittelen ratkaisukeskeisen valmentajan yhtä keskeistä tehtävää eli ratkaisupuheen tukemista. Ratkaisupuhe on valmentajan ja valmennettavan välistä keskustelua asioista, joiden valmennettava haluaa elämässään muuttuvan sekä keinoista, joiden avulla voi saada kyseiset muutokset tapahtumaan. – Insoo Kim Berg, Peter de Jong Töissä tämä voi tarkoittaa esimiehen […]

Read More Ratkaisupuhetta ja tietämättömyyttä

Hypetystä aivoista

Miksi aivoista puhutaan ja kirjoitetaan niin paljon? Kuten Ghadiri, Habermacher ja Peters kirjoittavat oivallisesti aivot ovat kaiken ihmisten välisen vuorovaikutuksen perusta ja ymmärrys tästä helpottaa ymmärtämään kaikkia systeemejä, joissa ihmiset ovat läsnä. Toisin sanoen ymmärrys aivoista auttaa meitä ymmärtämään toisiamme. Toki aivotutkimus etenee ja esimerkiksi tässä kuvatut tutkimustulokset ovat pelkistyksiä aivojen todellisesta, kompleksisesta toiminnasta. Ja […]

Read More Hypetystä aivoista