Saavut raskaan työpäivän jälkeen kotiin. Teet ruuaksi kanapastaa, jossa on höysteenä tuoretta tomaattia, basilikaa ja oliiviöljyä. Olet niin nälkäinen, että melkein ahmit ruuan. Ah, mikä nautinto. Raivaat pöytää ja samalla huomaat pienen makeannälän kielen päällä. Saat tiskit tiskoneeseen, ja napinpainalluksella tiskone alkaa hurisemaan. Huomaat käveleväsi kohti nurkkakaappia, jossa on sukulaisen tuoma suklaarasia. Vilkuilet hieman ympärillesi, […]
Read More 6,5g = 2,3kg?Tässä ratkaisukeskeisyyden muutamia tunnusmerkkejä. Jos näitä asioita bongaat ihmisten toiminnassa, ihmisten tavassa olla vuorovaikutuksessa tai jopa työyhteisöjen toimintatavoissa, niin silloin lähestytään ratkaisukeskeisyyttä. Ota lista mukaasi esimerkiksi seuraavaan kokoukseen ja pelaa bingoa. Se voittaa joka bongaa vähintää 4 ratkaisukeskeisyyden tunnusmerkkiä. Voimavarojen huomaaminen Ratkaisukeskeiselle toimintatavalle on ominaista toisten voimavarojen huomaaminen ja merkille paneminen. Voimavaroja ovat mm. henkilön […]
Read More Ratkaisukeskeinen bingoMikä saa innostumaan ja yrittämään tavoitteen saavuttamista? Mikä saa sinnikkäästi jatkamaan määränpään tavoittelua takaiskuista huolimatta? Valmentajan (tai esimies tai kollega) voi tukea valmennettavan innostusta tavoitteen saavuttamiseksi. Tätä varten valmentajan (tai esimiehen tai kollegan) tulisi tietää muutaman asia motivaatiosta. Keskiaivojen peite ja dopamiini Aloitetaanpa aivoista siitä noin 1,5 kilon painoisesta möykystä korviemme välissä. Motivaatio lienee keskiaivojen […]
Read More Pakkopulla ja innostus motivaation lähteinäEdellisen blogini lopetin valmentajan esittämiin kysymyksiin. Kirjoitin myös “Valmentaja esittää avoimia ja tarkentavia kysymyksiä kuten miten, mitä, kuka ja missä. … Valmentajan esittämistä kysymyksistä ja valmentajan vastauksista syntyy prosessi, jota voidaan kutsua ratkaisujen rakentamiseksi.” Pääsääntöisesti valmennettavalla on jokin tavoite tai ongelma, jota hän tahtoo pohtia yhdessä valmentajan kanssa. Ratkaisukeskeisyyden yksi tunnusmerkki on tavoitteellisuus, tavoitesuuntautuneisuus ja […]
Read More Kirkas tavoite kytkee hermosoluja toisiinsaEdellisessä oivalluttamista käsittelevässä blogissani pohdiskelin ei-tietämisen-positiota. Nyt on tarkoitus syventyä uskoon, kuuntelemiseen ja kysymyksiin. Ei-tietämisen-position tarkoituksena on, että valmentaja ei anna valmiita vastauksia. Näin valmennettava voi itse oivaltaa mikä olisi hyödyllistä eteenpäin pääsemiseksi. Oivallus syntyy eri tavalla kuin loogisesti pähkäilty ajatus ratkaisusta. Oivalluksen on väitetty syntyvän eri aivojen osissa kuin loogisesti pähkäillyt ajatukset ratkaisuista. Aivan […]
Read More Kuuleminen ei ole kuuntelemistaEdellisessä blogissani kirjoitin oivalluttamisesta, valmennuskeskustelusta ja sen osista ja periaatteista. Tässä blogissa käsittelen ratkaisukeskeisen valmentajan yhtä keskeistä tehtävää eli ratkaisupuheen tukemista. Ratkaisupuhe on valmentajan ja valmennettavan välistä keskustelua asioista, joiden valmennettava haluaa elämässään muuttuvan sekä keinoista, joiden avulla voi saada kyseiset muutokset tapahtumaan. – Insoo Kim Berg, Peter de Jong Töissä tämä voi tarkoittaa esimiehen […]
Read More Ratkaisupuhetta ja tietämättömyyttäAs we all know, everybody is interested in carrying out their own ideas for solution, rather than blindly following someone else’s ideas. The steps they make must make sense to them before they are willing to invest their time and energy to make necessary changes.” -Insoo Kim Berg, Peter Szabó Edellisen blogikirjoituksen lopussa pääsin hieman […]
Read More Valmennuskeskustelu – Oivalluksien edistäminenAs we all know, everybody is interested in carrying out their own ideas for solution, rather than blindly following someone else’s ideas. The steps they make must make sense to them before they are willing to invest their time and energy to make necessary changes.” -Insoo Kim Berg, Peter Szabó Niinpä niin, kaikki tahdomme olla […]
Read More Kukkona omalla tunkiolla – oivalluttaminenMiksi aivoista puhutaan ja kirjoitetaan niin paljon? Kuten Ghadiri, Habermacher ja Peters kirjoittavat oivallisesti aivot ovat kaiken ihmisten välisen vuorovaikutuksen perusta ja ymmärrys tästä helpottaa ymmärtämään kaikkia systeemejä, joissa ihmiset ovat läsnä. Toisin sanoen ymmärrys aivoista auttaa meitä ymmärtämään toisiamme. Toki aivotutkimus etenee ja esimerkiksi tässä kuvatut tutkimustulokset ovat pelkistyksiä aivojen todellisesta, kompleksisesta toiminnasta. Ja […]
Read More Hypetystä aivoista
Ratkaisukeskeisyys 