Resilienssi – taipuu, katkeaa, nousee

Resilienssi. Tiedätkö mitä se tarkoittaa?

Sinä ehkä tiedät, mutta minä en tiennyt muutama vuosi sitten. Se tarkoittaa kykyä ponnahtaa takaisin vastoinkäymisen jälkeen (bounce-back- ability). Resilienssi on “…dynamic process encompassing positive adaptation within the context of significant adversity” (Luthar et al). Resilienssi on siis prosessi, jossa sopeudutaan merkittävään vastoinkäymiseen.Resilienssi ei siis ole nappi, jota painamalla asia muuttuu myönteiseksi ja uudeksi tavoitteeksi. Se on prosessi toimintakyvyn säilyttämiseksi vastoinkäymisestä huolimatta. Prosessiin liittyy tunne koherenssista, että asiat ovat koossa, että pallo on jollain tavalla hallussa tai se ainakin jossakin vaiheessa saadaan takaisin haltuun.

Vastoinkäymisiltä ei voi välttyä. Elämä ei ole vain iloa ja myönteisiä asioita. Elämään kuuluu ikävältä tuntuvat asiat, vastoin-käymiset ja murheet sekä epäonnistumiset. Tämän takia mielestäni kyky ponnahtaa takaisin on yksi keskeisimpiä hyvinvointia tukevia taitoja (työ)elämässä. Soili Poijula ansiokkaasti käsitteli resilienssi Hesarin jutussa. Resilienssiä on kuvattu lelulla, joka tönäisyn jälkeen nousee takaisin pystyyn. Mutta on tilanteita, joista ei heti nousta ylös. Pystyyn nouseminen saattaa kestää pitkään. Tämän takia käsite “ponnahtaa takaisin” (Bounce-Back-Ability) voi kuulostaa epärealistiselta. Entä jos taivumme, katkeamme ja aikanaan nousemme takaisin ylös?

Meissä kaikissa on resilienssiä. Se ei ole jotain erityistä, jota on vain joillain tietyillä. Nyt kun tiedämme sitä kuvaavan sanan resilienssi, niin voimme tietoisesti kehittää ja vahvistaa meissä jo olevaa. Käsittääkseni resilienssiin liittyy monta asiaa, joita voi harjoittaa:

Vastoinkäymisen kohdatessa tarvitaan taitoa ja menetelmiä kohdata vastoinkäymiseen liittyvät negatiiviset tunteet. Negatiiviset tunteet kaventavat ajatteluamme (ks. Barbara Fredrickson), joten kuopan pohjalla ei synny uusia hyviä ideoita ellemme osaa ottaa negatiivisia tunteita vastaan asianmukaisella tavalla.

Vastoinkäyminen on sellainen, että siitä ei pääse läpi, sitä ei voi ylittää, alittaa tai kiertää. Päänhakkaaminen seinään ei auta, se vain aiheuttaa lisää kipua. Ainoa vaihtoehto on luopua tavoitteesta ja suunnata energia johonkin muuhun. (Hesarissa ajankohtainen juttu; ja hyvällä kuvalla 🙂 )

Narratiivisuus tarkoittaa sitä, millaisen tarinan vastoinkäymisestä laatii. Resilienssiä tukeva tarina on esimerkiksi sellainen, että vastoinkäymisestä oppii jotain tai se vahvistaa jollain tavoin tai että sinnikkyydellä ja sitkeydellä lähdin uusille apajille.

Optimismin mielestä on olemassa vielä jotain muuta hyvää, jota kannattaa tavoitella. Positiivisia tunteiden havaitseminen vahvistaa resilienssiä. Henkilöt, jotka kokevat pitkällä aikavälillä enemmän myönteisiä tunteita ovat vahvoilla vastoinkäymisen kohdatessa. Heillä on kokemusta myönteisistä asioista ja siten myös uskoa, että hyvää on vielä jäljellä jossain. Jos aikaisemmin, miksi ei tulevaisuudessa.

Tavoitteita asettavilla ja vahvuuksiaan hyödyntävillä ihmisillä on suuri todennäköisyys menestyä. Ensin vahvuudet täytyy tietää, jotta niitä voi hyödyntää. Sitten vahvuuksia voi hyödyntää myös muissa tilanteissa tai uusien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Fixed ja growth mindset. Mindset viittaa tapaan ajatella, uskomukseen omasta oppimiskyvystä. Fixed mindsetin omaavat henkilöt uskovat, että heillä on jotain perittyjä taipumuksia oppimiseen. Growth mindsetin omaavat henkilöt uskovat, että annetut pelimerkit eivät määritä lopputulosta. He kokevat voivansa vaikuttaa, he uskovat oppivansa jos vain harjoittelevat tarpeeksi ja he uskovat, että virheistä voi todellakin oppia jotain.

Tästä aloitan blogisarjan, jossa pyrin käymään läpi resilienssiin liittyviä komponentteja ja esittelen menetelmiä niiden kehittämiseksi.

Arttu

Ks. mm.

Mindset. The New Psychology of Success. 2006. Carol S. Deck.

Positivity. Top-Notch Research Reveals 3-to-1 Ratio That Will Change Your Life. 2009. Barbara L. Fredrickson.

Developing Resilience. A Cognitive-Behavioural Approach. 2009. Michael Neeman.