Saavut raskaan työpäivän jälkeen kotiin. Teet ruuaksi kanapastaa, jossa on höysteenä tuoretta tomaattia, basilikaa ja oliiviöljyä. Olet niin nälkäinen, että melkein ahmit ruuan. Ah, mikä nautinto. Raivaat pöytää ja samalla huomaat pienen makeannälän kielen päällä. Saat tiskit tiskoneeseen, ja napinpainalluksella tiskone alkaa hurisemaan. Huomaat käveleväsi kohti nurkkakaappia, jossa on sukulaisen tuoma suklaarasia. Vilkuilet hieman ympärillesi, jotta lapset eivät huomaa toimintaasi (ethän siis tahdo opettaa tätä tapaa lapsellesi). Nappaa vain yhden suklaan suuhusi. Mmm….. ….ja seuraavana päivänä huomaat tämän toistuvan.
Kyseinen suklaapala painaa 6,5 grammaa. Jos vuoden jokaisena päivänä nautin yhden suklaan, niin se tekee reilut 2,3 kiloa suklaata vuodessa. Tämä on noin 13333 kcal vuodessa, joka vastaa noin 2,1 kiloa kehon rasvakudosta. Jos tämän määrän tahtoo kuluttaa liikkumalla, niin se tarkoittaa juosten (10 kmh) 18,2 tuntia, kävellen (6 kmh) 44,4 tuntia tai kuntosalilla 57,9 tuntia. Pienestä toistuvasta asiasta tulee aika iso määrä suklaata, läskiä ja kuntoilutunteja.
Tietoisuustaidot (mf) tekevät mahdolliseksi, että huomaan nousevan mielihalun ja osaan ottaa sen vastaan vain kehollisena aistumuksena, johon ei sen kummemmin tarvitse reagoida. Huomaan myös aikeeni ottaa suklaapalan ja kuinka käsi avaa kaapin oven ja kurottaa kohti suklaarasiaa. Tämä tietoisuus mahdollistaa veto-oikeuden käyttämisen. Tässä kohtaa voin tehdä tietoisen päätöksen ottaa suklaan (lauantainen kahvihetki perheen parissa) tai olla ottamatta suklaata (arkipäivät). Näin tietoisesti ohjaan toimintaani.
Keskeinen kysymys on, kuka ohjaa toimintaasi? Sinä itse vai aistiärsykkeet, ajatukset ja mieliteot?
Pienet toistuvat asiat voi kääntää myös voimavaraksi. Ratkaisukeskeisyyden yksi tunnuspiirre on pienet askeleet, joita tehden pyritään tavoitteisiin. Pienet askeleet on helpompi aloittaa ja niitä riittävän monta kertaa toistamalla saa isoja (hyödyllisiä ja haitallisia) muutoksia aikaiseksi. Jokaisena päivänä toistetuilla asioilla on kerrannaisvaikuttavuutta. Soitatko joka päivä yhdelle uudelle asiakkaalle? Sanotko päivittäin kollegalle huomenta tai annat hänelle vahvistavaa palautetta? Yllätätkö yhden asiakkaan päivittäin (toivottavasti jollain myönteisellä tavalla)?
Valmentavassa haastattelussa autamme valmennettavaa määrittelemään tavoitteensa ja kuvaamaan pienet askeleet tavoitteen saavuttamiseksi. Pienet askeleiden kannattaa olla konkreettisia, toiminnallisia sekä paikkaan ja aikaan sidottuja (mitä, missä, milloin). Tämä lisää pienten askeleiden toteutumisen todennäköisyyttä. Valmentaja myös huomaa edistymistä (pienten askeleiden toteutuminen) ja antaa siitä vahvistavaa palautetta valmennettavalleen. Toki voimme myös valmentaa itse itseämme, kun esitämme itsellemme oikeita kysymyksiä ja kirjaamme vastaukset näkyville. Ja jos oikein olemme taitoja hioneet, niin osaamme antaa itsellemme myös vahvistavaa palautetta edistymisestä.
Arttu
ratkaisukeskeinen valmentaja
tietoisuustaito-ohjaaja
Ratkaisukeskeisyys 