Stressi ja aivot – Brain Fried

Brain Fried = When your brain feels so overloaded with work/stress/homework that you can’t think straight and temporarily don’t feel like doing anything that takes too much thinking. -Urban Dictionary

Niinpä niin, stressin jyllätessä aivot tuntuvat olevan ylikuormittuksessa ja ajattelu on vaikeaa. Työn tekeminen tuntuu vaivalloiselta ja uusien ideoiden tuottaminen on tuskaisaa. Stressi näkyy ajattelussa myös arkisissa ja nopeissa tilanteissa. Jos tuttavasi yllättäen ja hieman painokkaasti pyytää sinua kertomaan äitisi tyttönimen, niin luultavasti et sitä muista. Black-out.

Stressi

Muistista palauttaminen on vaikeaa, joskus miltei mahdotonta, kun koemme stressiä.

Stressi voidaan jakaa kahteen osaan: lyhytkestoiseen ja pitkäkestoiseen. Lyhytkestoinen stressi laittaa ihmiset liikkeelle. Mantelitumake (aivojemme hälytyskello) aktivoituu uhkaavaksi tulkitun tilanteen vuoksi ja se aktivoi hypotalamusta, joka taas säätelee elimistöämme hermoston kautta. Stressin myötä sympaattinen hermosto aktivoituu, mitä on verrattu kaasupolkimeen. Lisämunuaiset erittävät adrenaliinia ja noradrenaliinia, jotka siis saavat elimistön toimimaan uhkaavassa tilanteessa. Sydän lyö nopeammin, verenpaine nousee, keuhkorakkulat laajentuvat, ääreisverenkierto heikkenee ja suuriin lihaksiin virtaa enemmän verta. Olemme siis taisteluvalmiudessa.

Akuutti stressi voi kestää muutaman hetken tai viikon. Pitkäaikaista stressiä kutsutaan kroonistuneeksi stressiksi ja siihen liittyy kortisolin eritys. Kortisolia erittyy paljon aamulla ja vähemmän illalla ennen nukkumaan menoa. Kroonisessa stressissä kortisolin eritys menee sekaisin, joten sitä erittyy myös öisin. Ts. emme välttämättä saa nukuttua. Krooninen stressi tuhoaa hippokampusta, osaa avoistamme, joka on liitetty muistamiseen, muistista palauttamiseen ja oppimiseen. Krooninen stressi alentaa myös immuunivastetta, jolloin vatsalaukun bakteerit pääsevät jylläämään aiheuttaen vatsahaavan.

Stressin haitallisuus riippuu meistä itsestämme

Onko stressi hyödyllistä tai haitallista? Toki edellistä kappaletta lukiessa stressi todellakin kuulostaa haitallisesta. Mutta mutta… on esitetty, että stressin haitallisuus riippuu meistä itsestämme. Siitä kuinka ajattelemme stressistä. Mikäli uskomme stressin olevan meille hyödyllistä, niin valtimot säilyttävät kimmoisuutensa. Mikäli uskomme stressin olevan haitallista, niin valtimot supistuvat ja muuttuvat jäykiksi. Tällöin verenpaine kasvaa ja samoin riski sydän- ja verisuonitaudeille.

Stressi ja suojautuminen

Voimme siis suojautua stressin haitoilta tarkastelemalla ajatuksiamme ja tarvittaessa muuttaen niitä. Kroonisen stressin kuolleisuudelta suojaa hyväntahtoisuus ja muiden ihmisten auttaminen. Tuhannen ihmisen populaatiota seurattiin viiden vuoden ajan. Stressiin liittyvä kuolleisuus oli 0% niillä henkilöillä, jotka auttoivat muita ihmisiä ja harjoittivat vapaaehtoistyötä. Muilla 30%. Stressi siis tappaa, jos siltä ei suojaudu.

On esitetty, että stressin aikana erittyy myös oksitosiinia, joka suojaisi sydäntämme. Oksitosiini on ns. calm-and-connect välittäjäaine. Sitä erittyy kuuden sekunnin halauksessa, imetyksessä, seksin aikana sekä kohtaamisessa. Veikkaan, että vapaaehtoistyössä ja toisen auttamisen tuloksena tapahtuu noita stressiltä suojaavia kohtaamisia. Jaa, että mikä se kohtaaminen on? Siitä sitten seuraavalla kerralla…

Arttu

Lue myös Hypetystä aivoista blogini

Ks. mm.:

Improving Acute Stress Responses: The Power of Reappraisal. Jamieson, Mendes, Nock. 2012.

http://wendyberrymendes.com/cms/uploads/CDPS_reappraisal.pdf

Mind over Matter: Reappraising Arousal Improves Cardiovascular and Cognitive Responses to

Stress. Jamieson, Nock, Mendes. 2012. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3410434/

Giving to others and the association between stress and mortality. Poulin, Brown, Dillard, Smith. 2013. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23327269

http://palousemindfulness.com/docs/what-is-stress.pdf

http://www.health.harvard.edu/staying-healthy/understanding-the-stress-response

https://www.youtube.com/watch?v=RcGyVTAoXEU

Advertisements

One thought on “Stressi ja aivot – Brain Fried

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s