Perimmiltään olemisessa on kyse tästä: Minne tahansa menet, siellä olet. Mitä tahansa päädyt tekemään, päädyt tekemään juuri sitä. Mitä tahansa ajattelet juuri nyt, juuri se on mielessäsi. Mitä tahansa sinulle on tapahtunut, on jo tapahtunut. Tärkeä kysymys siis on: mitä nyt? Olemme kaiken aikaa vajonneita – pääosin menneisyyteen tai tulevaisuuteen liittyviin – ajatuksiimme, kuvitelmiimme ja mielijohteisimme siitä, mitä haluamme tai mistä pidämme tai mitä pelkäämme tai mistä emme pidä. Elämmekö hetkeäkään käsillä olevassa hetkessä?
Tietoinen läsnäolo on ikivanha buddhalainen harjoitus, jonka juuret ovat hindulaisessa meditaatiossa. Sillä ei ole kuitenkaan tekemistä uskonnon kanssa, vaan kyse on ennen kaikkea siitä, että olemme yhteydessä itseemme. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen on pohjimmiltaan hyvin yksinkertaista. Se tarkoittaa, että havainnoimme kaikkea aivan tietyllä tavalla: tietoisesti, nykyhetkessä ja hyväksyen ilman arvostelua. Tämä lähestyminen on havaittu hyödylliseksi nykypäivän datasumuisessa työelämässä.
Tietoisen läsnäolon länsimainen vastine on mindfulness. Mindfulness-menetelmän kehitti Jon Kabat-Zinn Yhdysvalloissa vuonna 1979. Alun perin sitä käytettiin kivun ja stressin hallintaan, kuten sen alkuperäinen nimi, Mindfulness-Based Stress Reduction Program (MBSR), viittaa. Sittemmin menetelmä on levinnyt hyvin laajalti lääketieteeseen, terveydenhuoltoon ja yhteiskuntaan. MBSR-ohjelma on havaittu toimivaksi, ja se on tullut yhä suositummaksi myös Suomessa. Isot firmat kuten Google, Apple, General Motors, Deutche Bank, IBM, Time Warner, Carlsberg ja Yahoo! ovat kokeilleet tietoisen läsnäolon voimaa, ja parin viimeisen vuoden aikana se on rantautunut myös suomalaisille työpaikoille.
Tietoisen hyväksyvän läsnäolon harjoittelemisella on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia mm. itsesäätelyyn, huomiokykyyn, kykyyn olla läsnä hetkessä, aivo-keho kontrolliin, tunnetasapainoon, pelon hallintaan, vuorovaikutukseen, empatiaan, intuitioon, itsetuntemukseen sekä kortisoliarvoihin (stressihormonit). Mindfulnessin harjoitteleminen parantaa huomiokykyä, keskittymiskykyä, tunneälyä, resilienssiä ja ihmissuhteita. Työelämän näkökulmasta on kiinnostavaa, että sitä harjoittavilla on raportoitu olevan vähemmän stressiä, kipua ja ahdistusta. Lisäksi mindfulnessin harjoittaminen vähentää aivoissa negatiivisiin tunteisiin liittyvien hermoverkkojen toimintaa ja lisää positiivisiin tunteisiin liittyvien hermoverkkojen toimintaa, mikä osaltaan parantaa ongelmanratkaisukykyä ja suoritustasoa. Kahdeksan viikon harjoittamisen on havaittu paksuntavan aivokudoksia, jotka on liitetty oppimiseen, muistamiseen, päätöksentekoon sekä ohentavan mantelitumaketta, joka liitetään uhkan ja pelon tulkintaan. Menetelmän avulla voimme siten oppia vastaamaan, ei vain reagoimaan, tilanteisiin ja asioihin toivomallamme tavalla.
Mindfulnessiin kuuluu hyväksyminen ja reagoimattomuus, mikä käytännössä tarkoittaa läsnä olevien tunteiden, ajatuksien ja havaintojen hyväksymistä niitä arvottamatta. Mindfulness on huomion kiinnittämistä ilman pyrkimystä tuntea jollain tietyllä tavalla. Yleensä kokiessamme stressiä pyrimme suoriutumaan vielä nopeammin ja tehokkaammin, ja samalla voivottelemme tilannettamme. Näin stressiin liittyvä tunne ajan niukkuudesta ja kiireestä vahvistuu ja ahdistuksen tunne lisääntyy, koska tunne kasvaa, kun kohdistamme siihen huomiota. Joskus pyrimme sysäämään syrjään eli kieltämään kielteiseksi koettuja ajatuksia ja tunteita, mutta itse asiassa tämäkin on huomion kohdistamista niihin, mikä paradoksaalisesti vahvistaa kyseisiä ajatuksia ja tunteita. Tietoisen hyväksyvän läsnäolon myötä stressi tai muu kielteiseksi leimattu tunne otetaan vastaan sellaisenaan ilman, että sitä arvotetaan hyväksi tai pahaksi. Kun tunne otetaan hyväksyen vastaan, se laimenee ja liukenee.
Mikäli olemme ymmärtäneet oikein, ei tietoisen hyväksyvän läsnäolon tavoite kuitenkaan ole stressinhallinta, vaan oman potentiaalin hyödyntäminen täysimääräisesti. Jon Kabat-Zinin mukaan:
Mindfulness isn’t about getting your way or meditating so that you can be better at something. My definition of healing is coming to terms with things as they are, so that you can do whatever you can to optimize your potential…
Työelämän kannalta tietoiseen hyväksyvään läsnäoloon liittyvällä tavalla olla sujut vallitsevan tilan ja asian kanssa on joka tapauksessa merkitystä. Myönteisten vaikutustensa takia mindfulness-menetelmät onkin otettu käyttöön monilla työpaikoilla, kuten edellä totesimme. Menetelmän pohjalta on myös kehitetty muita stressinhallintamenetelmiä. Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi uloshengittäminen aktivoi parasympaattista hermostoa, jonka tarkoituksena on rauhoittaa elimistöä. Näin voimme hengitysharjoitusten avulla rauhoittaa oloamme työpäivän kiireen keskellä.
Jos harjoitamme tietoista hyväksyvää läsnäoloa, tulee meistä tutkimustulosten mukaan terveempiä ja tasapainoisempia, koemme vähemmän stressiä ja kipua, osaamme keskittyä paremmin, tunnemme enemmän myönteisiä tunteita, tulemme paremmin toimeen toistemme kanssa ja saatamme elää pidempään. Työelämän näkökulmasta tämä tarkoittaisi vähemmän sairauspoissaoloa ja säästöjä, tuloksellisempaa työtä, parempaa keskittymistä ja yhteishenkeä. Hienoja asioita, vai mitä?
Yleinen suositus tuntuu olevan, että päivittäisen harjoituksen pituus pitäisi olla noin 20 minuuttia. Itse Jon Kabat-Zinn on sanonut, että 15 minuutin harjoittelemisella pääsee alkuun. Kokemusperäisesti ehdotamme, että aloittaisimme niinkin lyhyestä ajasta kuin 5 minuuttia tai vaikka kuudesta sisään- ja uloshengityksestä. Harjoituksen kestoa voi vähitellen pidentää. Itse olemme ajastaneet kalentereihimme 5 minuutin harjoitushetken jokaiselle työpäivälle, heti päivän alkuun. Olemme huomanneet, että se rauhoittaa mielen ja työpäivän suunnittelu sujuu helpommin. Saapuessamme työpaikalle mielemme ovat yleensä melko täynnä ajatuksia siitä, mitä kaikkea tahdomme tai pitäisi tehdä päivän aikana. Viiden minuutin harjoitus päivän alussa rauhoittaa ja auttaa ajattelemaan selvemmin, jolloin työpäivä alkaa rauhassa, ei kiireen ja hallinnan kaipuun tunteessa. Jos mindfulness-harjoittelu ei sytytä, aloita jokin keskittymistä vaativa harrastus kuten kalliokiipeily. Väitöskirjatutkimuksen mukaan kalliokiipeilijöillä on merkittävästi paremmat mindfulness-taidot kuin normaalipopulaatiolla.
Climbing is the lazy man’s way to enlightenment. It forces you to pay attention, because if you don’t, you won’t succeed, which is minor — or you may get hurt, which is major. Instead of years of meditation, you have this activity that forces you to relax and monitor your breathing and tread that line between living and dying. When you climb, you always are confronted with the edge. Hey, if it was just like climbing a ladder, we all would have quit a long time ago.
— Duncan Ferguson
On tärkeää painottaa, että pelkkä harjoitteleminen ei vie meitä onneen. Vaikka harjoittelisimme meditaatiota tai kiipeilisimme kallioilla, on työt silti tehtävä ja stressi tuntuu yhä stressinä. Mindfulness ei tee puolestamme mitään, vaan joudumme edelleen tekemään työt itse ja kohtaamaan stressin itse. Harjoittelun myötä tosin voimme keskittyä hieman paremmin, ja siten voimme saada enemmän aikaan.
Ote kirjasta Future Leadership, jonka kirjoittivat Petteri Kallio ja Arttu Puhakka
Ks. mm.
Mindfulness-based stress reduction and health benefits. A meta-analysis. Paul Grossmana, Ludger Niemannb, Stefan Schmidtc, Harald Walachc.
Rock, David, and Linda J Page. Coaching with the brain in mind: Foundations for practice. (John Wiley & Sons, 2009).
The Mindful Workplace: Developing Resilient Individuals and Resonant Organizations with MBSR. (2011). Michael Chaskalson.
Fredrickson, Barbara. Positivity: Top-notch research reveals the 3 to 1 ratio that will change your life. (Three Rivers Press, 2009).
Kehon ja mielen viisaus. Tietoisen läsnäolon parantava voima. Jon Kabat-Zinn.
http://www.umassmed.edu/cfm/stress-reduction/faqs/
http://tulips.ntu.edu.tw/record=b5179508
Q&A: Jon Kabat-Zinn Talks About Bringing Mindfulness Meditation to Medicine
http://www.wildmind.org/mindfulness/four/how-long-should-i-meditate-each-day
Ratkaisukeskeisyys 
One thought on “Datasumusta läsnäoloon”