Supermiehen päiväkirja – kuinka vältän kryptoniittiä

Aikanaan osallistuin Ratkaisukeskeinen valmentaja –koulutukseen. Erään koulutuspäivän aiheena oli positiivinen psykologia, johon asiansa osaava  kouluttajamme Krisse Lipponen meidät johdatteli. Jossain vaiheessa koulutuspäivää eräs koulutukseen osallistuja otti esille, kuinka positiivisen psykologian menetelmät kannattaisi tarjoilla miesvaltaiseen ja insinöörien valtaamaan työpaikkaan. Jostain mieleni sopukoista nousi ajatus: supermiehen päiväkirja ja kuinka vältän kryptoniittia.

Martin Seligmania ja kumppaneita saamme kiittää, että positiivinen psykologia on meidän apunamme työpaikkojen ja yksilöiden kukoistuksen saavuttamiseksi. Perinteisesti psykologia keskittyy siihen, kuinka mielen vaikeuksista ja sairauksia voidaan lievittää ja parantaa. Jos kuvittelemme asteikkoa -10…0…+10, niin ”perinteinen” psykologia keskittyy siihen, kuinka ihmiset ja työyhteisöt voidaan auttaa -10 tilanteesta lähemmäksi nollaan. Positiivinen psykologia keskittyy siihen kuinka pääsisimme nollasta kohti +10. Ts. miten voisimme saada aikaan vielä enemmän hyvinvointia, onnellisuutta, myönteisiä tunteita ja kukoistusta. Tässä vaiheessa tahdon painottaa, että positiivinen psykologia ei kiellä ikävältä tuntuvia asioita tai pyri lakaisemaan niitä maton alle. Mielestäni optimaalisen toimintakyvyn psykologian menetelmien avulla – joksi positiivista psykologiaa kutsun – tarkoituksena on ottaa negatiiviset tunteet ja asiat vastaan tavalla, joka tukee optimaalista toimintakykyä. Negatiivisia tunteiden tukahduttaminen vain vahvistaa niitä. Tämän takia tapa ottaa vastaan negatiiviset tunteet nousee arvoon arvaamattomaan. Samaan aikaan haetaan vierelle positiivisia tunteita. Negatiiviset ja positiiviset asiat kun voivat elää rinnakkain sovussa. Optimaalisen toiminnan psykologiassa ei pyritä keksimään positiivisia asioita, vaan huomaamaan niitä todellisia, olemassa olevia. Näin muodostuu realistinen kokonaiskuva.

Nyt siis takaisin optimaalisen toimintakyvyn psykologiaan. Barbara Fredrickson on tuonut keskusteluun myönteiset tunteiden vaikutukset yksilöiden ja (työ)yhteisöjen hyvinvointiin. Tutkimus yleensä etenee siten, että tutkittavilla ryhmille aikaan saatetaan eri tunnetiloja (neutraalia, positiivinen, negatiivinen) ja mitataan niiden vaikutuksia suoritukseen tms. asiaan. Tässä muutama esimerkki niin kuin olen ne ymmärtänyt.

Kukoistavilla yksilöillä on noin kolme kertaa enemmän myönteisiä tunteita kuin yksilöillä. Ideoiden tuottamiseksi “optimaalinen” suhdeluku on 3,6:1. Kukoistavissa ja kestävissä parisuhteissa on viisi kertaa enemmän myönteiseksi koettua vuorovaikutusta kuin sitä negatiivista.

Kuntapäättäjille annettiin vaikeita päätöksiä tehtäväksi. Myönteisessä tunnetilassa oleva kuntapäättäjien ryhmä arvioi tekemiensä päätöksien vaikutuksia pidemmällä aikavälillä kuin muissa tunnetiloissa olevat ryhmät. Ts. taisivat tehdä parempia päätöksiä?

Myönteisessä tunnetilassa olevat lääkärit kuuntelivat tarkemmin potilastaan ja tekivät tarkempia (parempia?) diagnooseja.

Matematiikan kokeeseen osallistuneet oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään. Ryhmien lähtötaso (taidot) olivat sama. Yksi ryhmä sai kokeen, toinen kokeen ja suklaan, kolmas kokeen ja tehtävän kertoa vierustoverilleen mukavasta lomamatkaan liittyvästä muistosta. Myönteisessä tunnetilassa olevien ryhmien (2 ja 3) suoritukset olivat 20-30% parempia kuin neutraalissa tunnetilassa olevan ryhmän (1).

Onnistumiseen huomion kiinnittäminen voi nostaa tunnetta arvostuksesta (statuksen nouseminen), josta aivot palkitsevat dopamiinilla (mielihyvähormoni). Hyvän fiilikset myötä koehenkilöt näkivät enemmän vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiselle, ratkaisivat enemmän ongelmia, heillä oli parempi yhteistyö kollegoidensa kanssa ja heidän suorituskykynsä oli korkeampi.

Masennusta sairastaville henkilöille annettiin tehtäväksi 1-2 viikon ajan jokaisena päivänä kirjata paperille asioita, jotka olivat menneet hyvin sinä päivänä. Masennusoireet lievenivät niillä henkilöillä, jotka jatkoivat harjoituksen tekemistä.

Optimistit elävät 7 vuotta pidempään kuin pessimistit.

Myönteisessä tunnetilassa olevat myyjät myyvät enemmän.

Myönteiset tunteet eivät siis tee meistä yhtää sen fiksumpia kuin olemme. Niiden myötä saamme aivojemme potentiaalin käyttöömme. Tämä on hyvin tärkeä asia työelämässä. Siis se, että ajattelee laadukkaasti. Erityisesti tietotyöläisten tärkein tehtävä on ajatella ja tuottaa lisäarvoa asiakkaalle ajattelunsa avulla. Näin ollen optimaalisen toimintakyvyn menetelmät ovat hyödyllisiä, jos tahdotaan lisätä laadukasta ajattelua. Ajatus lähtee virtaamaan.

Positiivinen mielentila, myönteinen asenne, optimismi, myönteiset tunteet – miten niitä voidaan lisätä, jos ne kerran ovat meille hyväksi sekä työssä että muissa elämänalueilla?

Positiivisuus ei tarkoita samaan kuin 🙂 tai se, että yrittää olla positiivinen tai edes positiivista ajattelua. Optimaalisen toimintakyvyn menetelmien hyödyntäminen on uteliaisuutta, avoimuutta, aitoutta, ystävällisyyttä ja arvostuksen osoittamista.

Se on sitä, että huomaa ohikiitävät myönteiset tunteet ja vaalii niitä hetken. Se on sitä, että (jos mahdollista) yrittää löytää takaiskun ja vastoinkäymisen vierelle jotain myönteistä (uudelleen arviointi) tai joitain opittavaa. Se on sitä, että toteaa ja hyväksyy ikävän asian todeksi ja etsii sen rinnalle asioita, jotka ovat samaan aikaan hyvin. Ikävän asian pohtiminen ja sen vatvominen vain vahvistaa siihen liittyvää negatiivista tunnetta. Negatiivinen tunne otetaan vastaan sellaisenaan.

Arki ratkaisee, kuten Fredrickson kirjoittaa:

“Flourishers thrive because they experience greater positive emotional reactivity in response to routine… daily activites…”

Yksi menetelmä on kiitollisuuspäiväkirja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päivittäin vihkoon kirjataan asioita, joista voi olla kiitollinen. Eräs koulutuspäivään osallistunut aprikoi, että onko kiitollisuuspäiväkirja liian hempeä sana miesvaltaiseen ja insinöörivaltaiseen työyhteisöön. Ja tästä syntyi heitto: Supermiehen päiväkirja – kuinka vältän kryptoniittiä.

Ja ei sen puoleen, olen asiaa nyt kouluttanut insinööreille ja he ovat hyvin mukana, kun perustelut ovat kohdallaan 😉

Arttu

PS Kiitollisuuspäiväkirjaa tai muita menetelmiä ei kannata tehdä kuukausitolkulla. Tällöin vaarana on tottuminen ja harjoituksen vaikutus.pienenee. Parhaiten se toimii silloin tällöin tehtynä.

PPS Optimaalisen toimintakyvyn menetelmiä on useita, ja niitä aloitin keväällä 2016 kokeilemaan kahden yrityksen kanssa.

Tutustumisen arvoisia lähteitä:

• Positivity. Top-Notch Research Reveals the 3-to-1 Ratio That Will Change Your Life. Barbara L. Fredrickson.
• Positive Affect and the Complex Dynamics of Human Flourishing, Fredrickson, Losoda. Oct. 2005 American Psychologist.
• SCARF: a brain-based model for collaborating with and influencing others. David Rock. NeuroLeadershipJOURNAL. 1/2008
• Updated Thinking on Positivity Ratio. Fredrickson. 2013. American Psychologist.
• Rock, Page. Coaching With The Brain in Mind.
• Emotion, Decision Making and the Orbitofrontal Cortex. Bechara et al.
• The Role of Positive Emotions in Positive Psychology. The Broaden-and-Build Theory of Positive Emotions.Fredrickson. Am Psychol. 2001 Mar.