Tietoisuustaidot ja viisaat päätökset

Viime kerralla kirjoitin huomion suuntaamisesta ja palauttamisesta osana tietoisuustaitoharjoituksia. Kirjoitin myös harjoituksien tavoitteettomuudesta. (Tavoitteettomuus liittyy siis harjoitukseen, ei elämiseen yleensä. Jos työtehtävänä on suunnitella, niin suunnitellaan, eikä hötkyillä muita asioita.) Tällä kertaa avaan tietoisuustaitojen muita osatekijöitä; tietoisuus, hyväksyntä, läsnäolo. Tietoisuus tarkoittaa sitä, että harjoituksena aikana ikään kuin otamme askeleen taakse päin ja pyrimme tarkkailijan positioon. […]

Read More Tietoisuustaidot ja viisaat päätökset

Tietoisesti läsnä töissä ja vapaalla

Edellisessä blogissa esittelin tietoisuustaitoja, jotka kantavat myös mindfulnesin nimeä. Ajattelin hieman syventyä tietoisuustaitoihin ja erityisesti harjoituksien kulkuun. Tietoisuustaitoja voi lähestyä esimerkiksi keskittymiskyvyn näkökulmasta, joka on yksi (mutta varsin suppea näkökulma aiheeseen). Tehdään pieni testi, jota varten tarvitset kynän ja paperia. Ajasta kännykkä hälyttämään 2-3 minuutin kuluttua. Sulje silmäsi ja suuntaa huomio hengitykseen. Tunne sisään- ja […]

Read More Tietoisesti läsnä töissä ja vapaalla

Luopumisen tuskaa vai tilaa uudelle?

Olen harrastanut kiipeilyä vuodesta syksystä 2005 lähtien. Kiipeily lähti liikkeelle vanhasta kössikopista, johon oli rakennettu kiipeilyseiniä. Näiden seiniä sisällä opin kiipeilytekniikkaa ja käyttämään kiipeilyvarusteita. Sain monta uutta kaveria, joiden kanssa ihmeteltiin ja opiskeltiin kiipeilytekniikkaa. Joensuuhun rakennettiin siihen aikaan korkein kiipeilyseinä, jossa talven aikana vietin monta iltaa ja viikonloppua. Nopeasti pääsin köysikiipeilyyn mukaan ja kiipeilytoverit ystävällisesti […]

Read More Luopumisen tuskaa vai tilaa uudelle?

Ratkaisukeskeinen bingo

Tässä ratkaisukeskeisyyden muutamia tunnusmerkkejä. Jos näitä asioita bongaat ihmisten toiminnassa, ihmisten tavassa olla vuorovaikutuksessa tai jopa työyhteisöjen toimintatavoissa, niin silloin lähestytään ratkaisukeskeisyyttä. Ota lista mukaasi esimerkiksi seuraavaan kokoukseen ja pelaa bingoa. Se voittaa joka bongaa vähintää 4 ratkaisukeskeisyyden tunnusmerkkiä. Voimavarojen huomaaminen Ratkaisukeskeiselle toimintatavalle on ominaista toisten voimavarojen huomaaminen ja merkille paneminen. Voimavaroja ovat mm. henkilön […]

Read More Ratkaisukeskeinen bingo

Pakkopulla ja innostus motivaation lähteinä

Mikä saa innostumaan ja yrittämään tavoitteen saavuttamista? Mikä saa sinnikkäästi jatkamaan määränpään tavoittelua takaiskuista huolimatta? Valmentajan (tai esimies tai kollega) voi tukea valmennettavan innostusta tavoitteen saavuttamiseksi. Tätä varten valmentajan (tai esimiehen tai kollegan) tulisi tietää muutaman asia motivaatiosta. Keskiaivojen peite ja dopamiini Aloitetaanpa aivoista siitä noin 1,5 kilon painoisesta möykystä korviemme välissä. Motivaatio lienee keskiaivojen […]

Read More Pakkopulla ja innostus motivaation lähteinä

Kirkas tavoite kytkee hermosoluja toisiinsa

Edellisen blogini lopetin valmentajan esittämiin kysymyksiin. Kirjoitin myös “Valmentaja esittää avoimia ja tarkentavia kysymyksiä kuten miten, mitä, kuka ja missä. … Valmentajan esittämistä kysymyksistä ja valmentajan vastauksista syntyy prosessi, jota voidaan kutsua ratkaisujen rakentamiseksi.” Pääsääntöisesti valmennettavalla on jokin tavoite tai ongelma, jota hän tahtoo pohtia yhdessä valmentajan kanssa. Ratkaisukeskeisyyden yksi tunnusmerkki on tavoitteellisuus, tavoitesuuntautuneisuus ja […]

Read More Kirkas tavoite kytkee hermosoluja toisiinsa

Kuuleminen ei ole kuuntelemista

Edellisessä oivalluttamista käsittelevässä blogissani pohdiskelin ei-tietämisen-positiota. Nyt on tarkoitus syventyä uskoon, kuuntelemiseen ja kysymyksiin. Ei-tietämisen-position tarkoituksena on, että valmentaja ei anna valmiita vastauksia. Näin valmennettava voi itse oivaltaa mikä olisi hyödyllistä eteenpäin pääsemiseksi. Oivallus syntyy eri tavalla kuin loogisesti pähkäilty ajatus ratkaisusta. Oivalluksen on väitetty syntyvän eri aivojen osissa kuin loogisesti pähkäillyt ajatukset ratkaisuista. Aivan […]

Read More Kuuleminen ei ole kuuntelemista

Resilienssi – taipuu, katkeaa, nousee

Resilienssi. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Sinä ehkä tiedät, mutta minä en tiennyt muutama vuosi sitten. Se tarkoittaa kykyä ponnahtaa takaisin vastoinkäymisen jälkeen (bounce-back- ability). Resilienssi on “…dynamic process encompassing positive adaptation within the context of significant adversity” (Luthar et al). Resilienssi on siis prosessi, jossa sopeudutaan merkittävään vastoinkäymiseen.Resilienssi ei siis ole nappi, jota painamalla asia […]

Read More Resilienssi – taipuu, katkeaa, nousee

Ratkaisupuhetta ja tietämättömyyttä

Edellisessä blogissani kirjoitin oivalluttamisesta, valmennuskeskustelusta ja sen osista ja periaatteista. Tässä blogissa käsittelen ratkaisukeskeisen valmentajan yhtä keskeistä tehtävää eli ratkaisupuheen tukemista. Ratkaisupuhe on valmentajan ja valmennettavan välistä keskustelua asioista, joiden valmennettava haluaa elämässään muuttuvan sekä keinoista, joiden avulla voi saada kyseiset muutokset tapahtumaan. – Insoo Kim Berg, Peter de Jong Töissä tämä voi tarkoittaa esimiehen […]

Read More Ratkaisupuhetta ja tietämättömyyttä

Datasumusta läsnäoloon

Perimmiltään olemisessa on kyse tästä: Minne tahansa menet, siellä olet. Mitä tahansa päädyt tekemään, päädyt tekemään juuri sitä. Mitä tahansa ajattelet juuri nyt, juuri se on mielessäsi. Mitä tahansa sinulle on tapahtunut, on jo tapahtunut. Tärkeä kysymys siis on: mitä nyt? Olemme kaiken aikaa vajonneita – pääosin menneisyyteen tai tulevaisuuteen liittyviin – ajatuksiimme, kuvitelmiimme ja […]

Read More Datasumusta läsnäoloon